Kaikki on mahdollista

Häät oli ja meni!

Aivan mahtavat oli, mitäs muutakaan…nyt vasta ehdin tänne kirjottaa kun alkaa itsekin päästä taas arkeen mukaan.

 Hääaamuna heräsin viiden aikaan kun ulkona satoi aivan kaatamalla vettä! Niinpä tietysti… No nukuin vielä jonkin aikaa ja heräsin sitten seitsemän jälkeen ihan varsinaisesti. Oltiinjo kampaajalla sitten kahdeksan maissa. Siinä tapahtuikin jo sitten ensimmäinen vastoinkäyminen kun kampaaja ei mainannut saada mun hiuksiin kiharoita millään! Mutta kyllä ne lopulta sitten onnistui. Kampaus nyt ei aivan ollut toivomani, mutta kuvissa näyttää oikein kauniilta kuitenkin.

 Kampaksen jälkeen sitten meikkiin! Ja siellähän sitä olikin peittelyä kaikkien hormoninäppyjen kanssa:) Mutta amaattitaitoinen meikkaaja oli ja minusta tulikin oikein kaunis morsian! Tosin jälkikäteen olen miettinyt että meikki oli minulle kyllä hiukan liian kylmä, ei ollut oikein minun tyyliseni, mutta kaunis meikki kyllä!

 Kello läheni jo puoltapäivää ennenkuin pääsimme hakemaan kukat ja syömään jotain vielä ennen kirkkoa. Kaason luona kävimme vaihtamassa vaatteet ja eikun valokuvaajan luo. Kuvaaja oli oikein mukava, tietysti kehui meidät maasta taivaaseen niin että tuli oikein ihana morsmaikku olo:) Mutta kukkakimppu päätti tässä vaiheessa sanoa sopimuksensa irti ja yksi aika iso osa kimppua irtosi muusta puskasta!!! No, korjasin sen, mutta se kyllä irtoili pitkin päivää…

 Menimme kirkkoon, ja musiikki alkoi soimaan! Se ihana kappale, jonka olimme yhdessä valinneet, Bach Preludi C-duuri…uih! Aivan tuli kylmät väreet. Sanoin iskälle oven takana odotellessa että älä kävele sitten liian nopeasti! No aika vauhdilla siinä kyllä mentiin. Kun ovet aukes, mä näin vaan hirmuisen joukon ihmisiä, musta tuntu etten tunnistanu niistä ketään:) Kun pahin jännitys laantui niin alkoi jo kasvotkin tulla tutuiksi. Kun me päästiin alttarille asti, mua alko itkettämään kun näin meidän äitin. Mutta ajattelin hetken aikaa “hauki on kala, hauki on kala…” niin rauhoittu sen verran että pysty taas kuuntelemaan mitä pappi sanoi:D

Vihkitoimitus meni sinänsä ihan hyvin, mitä nyt Morsmaikun täytyi vähän avittaa sormuksen laitossa ja itse suudella sulhasta kun tämä ei huomannut että sai suudella morsianta. Onneksi ilma oli kirkon aikana jo kaunistunut niin että aurinko paistoi kauniisti kun astelimme kirkosta ulos. Saippuakuplakuja oli aivan uskomattoman kauniin näköinen, en kadu yhtään että halusimme juuri kuplia tähän tilaisuuteen! Lapsetkin olivat innoissaan ja oli kuulemma yksi vieraista jatkoilla bongannut naisseuraa kupliemme avulla Hääautollamme sitten ajelimme ympäri pitäjää, iloiset ihmiset heiluttelivat meille ohi ajettaessa ja lopulta pääsimme hääpaikalle.

 Hääpaikan olimme jo edellisenä iltana käyneet koristelemassa! Se oli kaunis. Nostimme maljat ja aloitimmekin ruokailun. Ruokaa oli paljon ja se oli uskomattoman hyvää! Tosin minun korsettini oli sen verran tiukalla etten jaksanut kovinkaan paljoa maistella. Kakku oli suoraan sanottuna yksi parhaita mitä olen koskaan maistanut! Aivan ihana. Tietysti iltaan kuului myös leikkejä ja puheita. Tunnelma oli mitä mainioin ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Morsiuskimppu lensi yhdelle parhaista kvereistani ja sukkanauhan nappasi bestman! Tanssimme tietysti myös häävalssin, “oot kauneimpain, oot rakkaimpain” ja “Jannen ja Maijan häävalssi”. Mikä ihana tunnelma.

 Lahjapöytämme täyttyi myös melko nopeasti ja saimmekin paljon kaikkea kivaa! Ja illan jälkeen lähdimme hotelliin yöksi. Hotellihuoneessa oli oikein oma saunakin ja sinnehän me sitten heti aamulla menimmekin. Oli oikein ikkuna järvelle päin, aika mahtavaa! Sellainen oli meidän hääpäivä näin pääpiirteissään. Nyt ovat sitten mielessä muistot ja tietysti valokuvia ja videota muistin tukena!

Taas pitkästä aikaa. Tämähän on niinkuin päiväkirjaan kirjoittaisi, aina ainakin kuukausi väliä *wirn*

Mutta, hääjutut on edennyt jo aika paljon, enää ei oikeastaan paljoa puutukaan, häät siis tuossa heinäkuun puolella on. Polttarit tietysti on jo vietetty kumpainenkin! Itse hyppelin keijukaisena kaupungissa jakelemassa kukkasia ihmisille ja mies vietiin Xon-puistoon, jossa kokeili kaikenlaisia hupaisia laitteita! on tässä hääkarkkirasioita näprätty ja huomenna etsimään sitten miehelle pukua, vähän jäänyt viime tippaan…ei kai…

Talo alkaa olla aika, hmm…no tavarat alkaa olla jo paikallaan. Vielä olis yks huone, mutta en nyt aio sitä kyllä stressata! Makkaroita tässä paistellaan ja nautin kyllä täysin rinnoin siitä että saan laulaa karaokea vaikka keskellä yötä jos lystään, kun ei oo naapurit niin lähellä että kuulisivat:D

Alkukesä on tässä mennyt välillä töissä, välillä lomalla. Lähdetäänkin miehen kanssa heinäkuussa häämatkalle ja suuntana onkin sitten Turkin Icmeler! Ei olla ikinä kumpikaan siellä käyty, mielenkiinnolla odotellen siis. Kävin tänään ottamassa passikuvan…onnistu just niin hyvin kun passikuvat yleensäkin! 

Vihdoin taas ehdin kirjoitella kuulumisia,

no muutto on edelleen vähän vaiheessa, kolme makuuhuonetta vielä laittamatta, muuten alkaa olla tavarat paikallaan. Taisinkin täällä jo aiemmin kertoa ettei taloon muutto ollut minulle ihan helppo juttu. Tämä on ennen ollut mieheni vanhempien koti. Tiedättekö kun muistaa vain kaikki heidän tavaroidensa paikat ja odottaa koko ajan että jompikumpi kävelee nurkan takaa vastaan. Omat tavarat eivät tunnu sopivan mihinkään, koska niiden “paikka” on jossain muualla. Mutta varmasti tämä ajan kanssa tästä hahmottuu, remontit on jo suunnitteilla ja toivottavasti pääsemme toteuttamaan niitä pikapuoliin. Tänään olen ollut kipeänä, joku tietysti voisi kuvitella että “siellä se on järjestellyt paikkoja”. No joo, tulihan sitä testattua karaoke vehkeet

 Harjoittelustanikin olen maininnut täällä. Synnytyssalihajoittelut on takanapäin ja nyt olen sitten opettelemassa riskiraskauksien hoitoa. Paikka on kiva ja henkilökunta ottaa hyvin mukaan. Potilaat on tietysti aivan ihania! Mutta ajankohta…ollut aika rankka kevät takana, olisin jo erittäin valmis kesälomalle. No tuota harjoittelua jäljellä enää reilu 2 viikkoa, enköhän mä sen sinnittele kuitenkin niin ei jää roikkumaan. On se kyllä uskomatonta ajatella että pian sitä valmistuu ja on valmis kätilö, lapsenpäästäjä, “ne jotka aina huutaa”… Tuota viimeistä en kyllä tiedä miksi ihmisillä on sellanen käsitys, itse en ole sitä huomannut…:) Eikä ole tapana huutaa. Eikö luulis että enemmän ne kipeät äidit huutaa kuin kätilöt:D

Eilen siis virallisesti muutettiin uuteen kotiin! Täällä on aika törkeesti tilaa, vaikka äkkiäkös me sitä hamstrataan lisää:D Mutta itse muutosta sen verran että oltiin suunniteltu ja sovittu että alotetaan klo 12.30 kuuden miehen voimin roudaamaan tavaraa 5:stä kerroksesta isoon autoon. No käytännössä klo 13.15 meillä oli se auto ja kolme kantajaa!!! No siinä sitten soiteltiin puolin jos toisin että missä muuttomiehet kuppaavat. Siinä sitten selvisi että kahdella heistä on niin paha krapula etteivät paikalle kykene ja yksi ei pääse kun kuskit on krapulassa…

Päivä jatkuu, saatiin asunto tyhjäksi ja kuorma lähti tänne uuteen paikkaan, ei kylläkään välimatka ollut kovinkaan pitkä, ehkä 6-7 km. Mutta mies tietenkin jätti omat autonavaimensa takkinsa taskuun, joka oli kuormassa:)!!! Itse olin jo uudella asunnolla niin ei muuta kuin odoteltiin että kuorma pääsi perälle ja eikun hakemaan mies edellisestä paikasta. Niinkuin ei muuten olisi ollut tarpeeksi sähläystä muuton kanssa. No yksi krapulaisista ystävistämmekin suvaitsi saapua auttamaan kantelussa, ja auttoikin, kunnes häntä alkoi kuitenkin oksettamaan ja lähti sitten kotiin:) Mutta nyt siis tavarat on täällä, huja hajan, mutta on kuitenkin. Pitänee jatkaa niiden purkua…

Joo, tulipa sitten käytyä tuossa lauantaina lavatansseissa heinävedellä. Tarkoitus oli huristaa sinne noin puolentoista tunnin aikana, mutta karavaanarin ärsyttämänä ajoin tietetenkin ohi pieksämäenristeyksestä ja huomasin pian olevani suonenjoella! No, pieni mutka matkassa ja lisää vauhtia, ehdin sentään tansseihinkin vaikka ylimääräinen tunti saiihen tuhrautuikin:)

Ilta oli kyllä mukava, porukkaa oli salin täydeltä, esiintyjänä Charles Plogman, joka selvästi ylitti itsensä tällä kertaa. Hänet taputettiin takaisin kolme kertaa!!! Eihän siellä juuri tanssimaan mahtunut, mutta onneksi minullakin oli likkakaveri mukana että oli silti sitten seuraa ja tulihan siinä sitten tanssittuakin yhdessä, mummoja kauhistutti että nyt tytöt jo tanssii yhdessä! Mitenkäs sitä muuten toinen oppii jos ei uskalla vielä vieraiden miesten kanssa tanssia, voihan sitä aina kaveria opettaa. Tarttuipa tuolta matkalta mukaan Charlesin karaoke levykin:) En ole vielä sitä ehtinyt joikaamaan, mutta jahka tuo muutto on ohi niin sitten se vasta alkaa raikaamaan!

Kesäkelit  on toivottavasti tulleet jäädäkseen. Huomaan että itseäkin tansskärpänen taas puraisee, taidan ennustaa lähteväni taas kauemmas ajelemaan hyvien tanssien perässä. Hyvällä säällä on kiva ajaa, ja valoisana yönäkään ei pitkä kotimatka haittaa.

Tervehdys taas!

Synnäri harjoittelu on pian ohi ja kesäkin lähestyy! Mahtavaa!

Meillä muutto lähestyy, istun nytkin täällä keskellä pahvilaatikoita ja epäjärjestyksessä olevaa huushollia. Tätä pitäisi sitten jaksaa vielä viikko niin saadaan tavarat taas yhteen paikkaan eikä tarvitse hypellä talosta toiseen:) Uusi kämppäkin alkaa mulle jo lämmitä. Alkuun olin aika kauhuissani isosta talosta, mutta nyt kun siellä on viettänyt aikaa. No tilaa ainakin on, voidaan alkaa vaikka puhua länsi ja itäsiivistä:D No ei sentään… Hurjat sisustus mahdollisuudethan siellä on, saattanee tännekin sitten ilmaantua joitain sisustus linkkejä jos sellasia löydän…!

 Tänään olen päättänyt ottaa aikaa itselleni. Aiotaan tehdä kaverin kanssa kasvonaamiot ja pistää vähän bling bling! Vois väsätä jotain ranskalaisen manikyyrin tapaista ja illalla sitten lähdetään tansseihin yhden top 5:n keikalle! Mutta ennen sitä väsäilen tässä vielä vähän opinnäytetyötä, sekin pitäis saada vähän etenemään…plääh.

Ihana ilma ulkona! nautitaan siitä!

Häät ne minullakin sitten lähestyvät huimaa vauhtia…12.7 H-hetki! Alan kummasti miettiä että pitäisi varmaan kampaaja tilata jos sellaisen haluaa ja haluanhan minä, mutku ei ole saanut aikaseks… Saati sitten meikkiä jne…

 Kutsut olis tarkoitus saada postiin tämän kuun lopulla ens kuun alulla, saa nähdä! Pitäisi varmaan ensin tehdä ne valmiiksi:D Yritän tänne pikkuhiljaa lisäillä juttuja meidän häistä. Valitettavsti en voi vielä kauheasti kuvia laitella, koska täällä sivuilla sattuu käymään myös ihmisiä jotka ovat häihin tulossa enkä halua vielä paljastaa kaikkia juttuja:D

Kiitos kysymästä, mitäs tässä:) Harjoittelua synnytyssalissa jäljellä noin kuukausi. Rankkaa on ollut, ja toisaalta paljon olen nähnyt, hyvää ja huonoa, onneksi enemmän hyvää:) Mutta kyllä sitä ajattelee että mitäs sitten kun valmistuu? Kohta pitäis munkin valmistua ja mitäs sitten, minne hakea töihin? Jos haluan kätilön töitä tehdä niin varmaan pitäis mennä sitten keskussairaalaan töihinkin…tällänen kaupunki tämä ettei ole kuin yksi sairaala lähettyvillä, eli… Onhan täällä eri osastoja:) Mutta naistentaudeille en halua, eli jää vaan synnytyssali tai osasto. Synnytyssali kuulostaa hyvältä, mutta sinne kai aika vaikea päästä. Eli varmaan päädyn sitten oikeasti osastolle, tai äitipolille! No siinähän olis puolensa, virka aikaan vain auki:)

 No joo, mitäs muuta?

No muuten…mua harmittaa kun en ole ehtinyt maalailemaan uusia tauluja vähään aikaan, siis ihan öljyväreillä. Pastelleja tulee helpommin tehtyä kun helpompi siivota sotkut pois:) Mutta jahka me nyt päästään joskus muuttamaan niin siellä sitten on tosiaan tilaa mun maalailuille ja toivon että koulussakin vähän helppais kesän jälkeen niin olis aikaakin tehdä jotain tollasta. Sen näyttelyn aion kyllä järjestää joskus, mutta tosiaan pitää olla varmaan jotain mitä esitellä:) Mutta vielä mä sen teen… Ja sinne saa sitten kutsun kaikki tutut ja tuntemattomatkin:)

Tänään mä oon käyny teatterissa, näytös oli “kuka pelkää noitia”. Oli hyvä! Ylinoita oli oikein hauskan oloinen hahmo! Mä oon ajatellu että musta tulis muuten varmaan ihan hyvä näyttelijä, mutta kun mä oon vähän sellanen pikkusen kunnianhimonen tyyppi että mun pitäis saada heti päärooli:D Enhän mä mitään pientä sivuroolia:) Musta tulis myös hyvä laulaja, leipuri, ja ihan mitä vaan mikä kiinnostaa mua. No ei, mutta musta vaan tuntuu että mä tuun kyllä tekemään elämässäni jotain tosi suurta, en sitten tiedä kenen arvomaailmalla suurta ja kuinka, tuskin mitään ihan hirveän julkista, koska haluan mahtipontisista ajatuksistani huolimatta pysytellä kuitenkin tavallisena talliaisena:) Sehän voi olla vaikka suurperhe, tai sit musta tulee maailmanluokan stylisti! Heh, ainakin jotain sillä välillä:)

Oon ollu niin paljon harjoittelussa etten ole ehtinyt edes käydä tansseissa…oon ollu viimisen kuukauden aikana ollu kaikki viikonloput harjottelussa, tunnit on tehtävä… Mutta ens viikonloppuna mulla on vapaata, pitääkin jo katsastaa missä olis hyviä esiintyjiä että mihin sitä lähtis tansseihin!

 Vauvakuume olla rallattaa tässä vierellä myös… mikäs siinä, vauvat on ihania…kyllä mä mietin välillä että mitähän vuoden päästä…onko masu? Onko vauva? Vai onko masu ilman vauvaa:D Toivottavasti edes sitten vauvan jäljiltä eikä muuten vaan…!!!!

Huraa! Sain kuin sainkin kuvat tauluistani viimein tänne laitettua. Tosin mietin pitäisikö niitä vähän harventaa, on aika moinen sekametelisoppa kun kaikki on vieretysten. Mutta toisaalta kuvat nyt kuitenkin ovat esillä. Suurin osa tauluistani on jossain seinällä, mutta muutama raukka on edelleen vihkossa hyvässä tallessa. Itsellä on jo seinät täynnä, mutta pian kun muutto lähestyy vapautuu myös seinätilaa melko paljon, ja saan tilatkin, joissa näitä väsätä, eli eikun suti heilumaan! Suuriin suunnitelmiini kuuluu myös maalata yksi seinä kokonaan! Siis ihan joku tyylikäs ei ärsyttävä kuva siihen, mutta sitä en ole vielä miehelle uskaltanut kertoa Kaikki aikanaan!

No tähän mennessä on tämmöiset sivut saatu aikaiseksi, ihan hyvin. Nyt olisi tarkoitus saada lisättyä tänne vielä kuva galleria, saisin sinne kuvat ainakin tauluistani ja vaikka meidän pikku karvapalloista (viittaan siis meidän marsuihin). Vähän kauhistuttaa että mitä sitä keksii aina tänne kirjoitella, mutta eiköhän sitä tekstiä synny. Toivotaan etten itselleni kirjoittele vaan että joku muukin kiinnostuu täällä käymään vaikka edes vahingossa:)